3D homesukupolvi

an indexible nylon Vac-Lok™ cushion (Civco Medical Solutions, Coralville, Iowa) immobilisointijärjestelmä ja in-house, canine-specific bite block kiinnityslaite käytettiin jäykästi immobilisoida pään ja kaulan, kehon ja raajojen. 3D-homesukupolvea varten hankittiin koko kehon tietokonetomografia (CT) – kuvasarja. Koko potilas skannattiin suurella (80 cm) CT-skannerilla (Siemens Somatom määritelmä AS). Kuvasarja siirrettiin VelocityAI (Varian Medical Systems Inc., Palo Alto, CA.) työasema contouringille. Alkuperäisen 3D-muotitelineen luomiseksi potilaan pinta muotoiltiin ja laajennettiin 10 mm ilmaan (Kuva. 1 A). Valmistella 3D muotin teline lopulliseen tulostukseen, 3D muotin ääriviivat muutettiin sitten 3D-verkoksi 3dslicerillä, segmentoitiin neljään erilliseen toisiinsa yhdistettyyn kuorikomponenttiin Meshmixerillä (Autodesk, San Rafael, CA.) muunnetaan stereolitografiseksi tiedostoksi 3D-tulostusta varten yksinkertaistetulla 3D-tulostuksella (Cincinnati, OH.), ja lähetetään re: 3D (Austin, TX.) valmistukseen / painamiseen (Kuva. 1b-d). Muotti valmistettiin polylaktidifilamentilla (PLA), jonka massatiheys oli noin 1,09 g/cm− 3 ja täyttöprosentti 100.

Fig. 1

3D-muotin luominen ja työnkulku. a potilaan pinnan ääriviivat ja 10 mm: n laajeneminen ilmaan syntyivät koko kehon TT-kuvasarjasta. b 3D mesh transformation ja segmentointi neljään erilliseen toisiinsa shell komponentteja. C Stereolitografinen tiedosto viedään esimerkkitulostimeen valmistusta varten. d potilaan painettu kuori koottuna ja valmiina kliiniseen käyttöön

kierteisen tomoterapian suunnittelu

kierteisen tomoterapian hoidon suunnittelu (v. 4.0. 4. Tomotherapy, Inc., Madison, WI) hankittiin potilaan koko kehon CT-kuvasarja, joka oli koteloitu 3D-tulostettuun muottiin. Kuvasarja siirrettiin Nopeustyöasemalle kohde-ja normaalikudosmuotoilua varten. Keuhkot, sydän, maksa, munuaiset, perna, suolet, vatsa, virtsarakko, aivot, selkäydin, silmät, arvioidut luuytimen ontelot (kaulanikamat/häntänikamat, rintarangan nikamat/kylkiluut/rintalasta, vatsan nikamat/lantio, brachium ja lapaluu ja reisiluu) kilpirauhaset ja linssit (muun muassa) muotoiltiin riskialttiiksi elimiksi (Airo). Kliininen tavoitetilavuus (CTV) käsitti koko kehon pinnan ja laajeni 3 mm ihon alle. Setup-vaihtelun ja hengitysliikkeen vaikutuksen huomioon ottamiseksi CTV: tä laajennettiin 2 mm isotrooppisesti suunnittelun tavoitetilavuuden (PTV) muodostamiseksi. Kehon ytimeen annosrajoitteita varten luotiin kolme rajoituskäyrää (10 mm, 15 mm ja 20 mm: n laajennukset sisäänpäin PTV: n ihonalaiselta puolelta), jotka eivät edusta airoja tai kohderakenteita vaan joita käytetään tiukasti annoksen optimoinnin suunnitteluvälineinä (Kuva. 2 a).

Fig. 2

Helical tomotherapy planning workflow and evaluation. potilas 3D – tulostetun muotin sisällä. Potilaan ytimeen kohdistuvan annoksen säätelyyn käytettiin kolmea kaaviota (10 mm, 15 mm ja 20 mm: n ulotukset sisäänpäin PTV: n ihonalaisesta puolesta). b kohteen annostilavuus histogrammi (DVH), riskialttiit elimet (airot) ja todellinen sädehoitoaika.

aluksi 27 Gy annettuna 15 fraktiona 4 kertaa viikossa määrättiin 92%: lle PTV: stä. Normaalit kudosannosrajoitukset, jotka perustuvat aiemmin ilmoitettuihin kliinisiin toleransseihin eri airoilla. Hoidon suunnittelun optimoinnissa käytetyt kentän leveys, sävelkorkeus ja modulaatiokerroin olivat vastaavasti 5,0 cm, 0,430 ja 3,5. Annosmäärä histogrammit ja isodoosilinjat arvioitiin kohde-ja yksittäisten airojen osalta (Kuva. 2b-c). Hoidosta aiheutuva normaali kudostoksisuus arvioitiin ja pisteytettiin Veterinary Cooperative Oncology Group – Common Terminology Criteria for Adverse Events v1.1: n mukaisesti . Hematologisen toksisuuden vuoksi fraktion 8 jälkeen aloitettiin hoidon keskeyttäminen toipumisen mahdollistamiseksi ja lääkemääräystä ja frekvenssiä muutettiin. Jäljelle jääneiden 7 fraktioiden annosta fraktiota kohti pienennettiin 1, 8 Gy: stä 1, 4 Gy: iin (suunnitelmaa ei esitetty), ja fraktioiden koon ja hoitokatkon aiheuttaman biologisen vaikutuksen menetyksen kompensoimiseksi jäljelle jääneiden fraktioiden määrää lisättiin 7: stä 9: ään.

Kuvaohjaus

potilaan paikannus ja asennus varmistettiin laivalla olevalla volumetrisella megavoltage CT (mvct) – järjestelmällä, joka on integroitu kierteiseen tomoterapiakoneeseen. Päivittäiset mvct-skannaukset (noin 3 cGy kehon alueille jokaista päivittäistä skannausta varten) suoritettiin kraniaalisesti silmien tasolta caudally takaraajoihin. Säteilylääkäri arvioi kuvan sulamista, ja potilaan setupiin sovellettiin sopivia translaatiovirtauksia ennen hoidon toimittamista (Kuva. 3).

Fig. 3

potilaan setup verification using mvct image guidance. mvct – kuvafuusio hoitosuunnitelman ääriviivojen kanssa ennen hoidon toimittamista. b potilaan rekisteröinti siirretään korjatakseen suunnitellun CT: n ja MVCT: n välisen epäsuhdan ennen hoidon aloittamista

anestesia

potilas oli esilääkitetty butorfanolilla (0, 2 mg/kg IV) ja saatu hitaasti vaikuttumaan propofolilla (2-4 mg/kg IV) kussakin hoidossa. Potilas intuboitiin ja hänelle annettiin sevofluraania (2.5-3%) hapessa. Laskimonsisäinen nesteytys (laktaattiliuos) annettiin kefaliinikatetrin kautta koko anestesian ajan (6 ml / kg / h). Käsikäyttöinen ilmanvaihto järjestettiin, kunnes potilas oli täysin sijoitettu kehon muottiin, minkä jälkeen siirryttiin koneelliseen ilmanvaihtoon, jonka voimakkuus oli 17 hengenvetoa/min, 10 ml/kg ja sisäänhengityspaine 19 cm H20 (Hallowell Ventilator). Seurantaan kuului pulssioksimetrin anturi kielessä, oskillometrinen verenpainemansetti eturaajassa, EKG-laastarit ventraalisissa tassutyynyissä ja sivuvirran EtCO2 (Vetrends MAX multi-parameter monitor). Vartalomuotti ei ulottunut proksimaalisen eturaajan tai distaalisen Hokkiin asti, jotta IV-katetrit, EKG-laastarit ja oskillometrinen ranneke voitiin sijoittaa. Viikoittaiset novat (Waltham, MA) ajettiin ennen jokaisen sädehoitoviikon alkua potilaan hakeutumisen anestesiaan varmistamiseksi. Koska taudin lokalisointi vain iholle (määritettynä etukäteen vaiheistus) ja potilaan liikalihavuus, ASA fyysinen tila pisteet 3 alun perin määritetty.

Annosmittaus

potilaskohtainen annosten laadunvarmistus suoritettiin järjestelmästä peräisin olevalla kiinteän veden aaveella Radiokromisella EBT3-kalvolla (Ashland, Covington, KY.) ja ionisaatiokammion mittaukset suunnitellun annettavan annoksen tarkistamiseksi (ei näy). Suhteellisia tasomaisia annosprofiileja ja absoluuttisten pisteannosten mittauksia verrattiin laskettuihin tasomaisiin isodoosiprofiileihin ja pisteannoksiin. Hyväksyttävänä pidetyn suunnitelman toleranssi oli + / – 3% mitatuilla pisteannoksilla ja gamma-arvo </= 1 90% kaikista pisteistä, jotka sijaitsivat 30%: n isodoosiviivalla, käyttäen hakukriteereitä 3% ja 3 mm. kuusi nanoDot™ – annosmittaria (Landauer, Glenwood, IL) sijoitettiin potilaan keskiviivan selkä-ja ventraalipinnoille toissijaisena in vivo-varmennuksena ihon pinnalle saadusta annoksesta. Useita erilaisia annosmittareita olisi voitu harkita in vivo-mittauksiin, mutta nanodot™ – termoluminesenssiannosmittareiden koko, helppo sijoittelu, käsittely ja riippumaton tarkkuus tekivät niistä ihanteellisia. Lisäksi annosmittareille ominainen annoksen epävarmuus on selvästi alle sen vaihtelun, jota klassiset TSEBT-potilaat kokevat päivittäin ja potilaskohtaisesti .

vaste ja toksisuus

Twenty-seven gray toimitettiin potilaalle 13.heinäkuuta 2015-23. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Osittainen vaste oli havaittavissa neljän fraktioiden jälkeen ja kasvain taantui kokonaan koko hoidetulla alueella hoidon loppuun mennessä (Kuva. 4a-c). Patologisen vasteen histologista seurantaa ei tehty asiakkaan pyynnöstä. Asteen 1 letargia, väsymys, laihtuminen, ja suun mukosiitti ja asteen 2 hiustenlähtö, kynsien/kynsien muutokset, kutina, skaalaus, anoreksia ja ripuli havaittiin hoidon aikana ja parin viikon kuluessa. Lisäksi asteen 3 trombosytopenia kehittyi kahdeksannella fraktiolla, joka edellytti hoidon keskeyttämistä 6 viikon ajaksi ja lääkemääräyksen muuttamista ennen hoidon jatkamista ja lopettamista (taulukot 1, 2, 3, 4 ja 5). Ei kliinisesti merkittäviä maksan tai munuaisten toimintahäiriöitä, ja vaikka niitä ei ole erityisesti määritetty, kilpirauhasen tai aivolisäkkeen akselin toimintahäiriöstä ei havaittu kliinisiä merkkejä hoidon aikana tai sen jälkeen eikä eutanasiaan johtanutta tapahtumaa edeltäneellä seurantajaksolla. Tukihoitoja annettiin, ja kaikki toksisuudet lukuun ottamatta alopesiaa ja trombosytopeniaa, jotka vaihtelivat asteiden 1 ja 2 välillä, hävisivät täysin ilman uusia tapauksia. Ohimenevä pyoderma havaittiin hoidon jälkeisissä seurantatutkimuksissa. TSPT-hoidon alusta siihen asti, kun potilas lopetettiin ilman CEL: ää (akuutin haimatulehduksen komplikaatioita) 13.marraskuuta 2015 (noin 123 päivää), vain yksi uusi pään vaurio havaittiin ja vahvistettiin histopatologialla hoidetulla alalla.

Fig. 4

hoitovaste hoidon aikana. esimerkki potilaan sairaustaakasta ennen ensimmäistä osaa ihon kokonaissäteilystä. b neljännen hoidon loppuunsaattaminen paransi tilannetta huomattavasti. c kasvain taantui asteittain koko kehossa ilman noduloplaquen etenemistä tutkimusprotokollan loppuun saattamisen jälkeen

Taulukko 1 hoitoon liittyvä toksisuus, jota luonnehtii The Veterinary Cooperative Oncology Group – common terminology criteria for adverse events following biologic antineoplastic therapy koirilla ja kissoilla v1.1
Taulukko 2
taulukko 3 seerumin kemialliset arvot 30 päivää ennen hoidon aloittamista, hoitoloman aikana ja viimeisenä hoitopäivänä
taulukko 4 virtsa-arvot 30 päivää ennen hoidon aloittamista ja hoitoloman aikana
Taulukko 5 Hyytymisarvot 30 päivää ennen hoidon aloittamista ja hoitoloman aikana

riskialttiit elimet

tspt: n minimi -, keskiarvo-ja enimmäisannokset eri airoille on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6 suunnitellut annokset, jotka annetaan riskiryhmään kuuluville elimille ihon fotonisätesäteilyn aikana

riippumaton annostarkistus ihon pinnalle

ihon pinta-annos todennettuna kuuden nanodot™ – dosimetrit potilaan selkä-ja ventraalipinnalla on lueteltu taulukossa 7. Annosmittareiden ventraalinen sijoitus ennen ensimmäistä hoitovaihtoehtoa on osoitettu Fig: ssä. 5.

Taulukko 7 sekundäärinen annoksen verifiointi ihon pinnalle ensimmäisen synnytyksen aikana nanoDot™ – dosimetrit oli sijoitettu alueille, joissa klassiset TSEBT-epävarmuustekijät esiintyivät, tai muotin risteymiin, joissa voi olla aukko
Fig. 5

Ventral nanoDot™ placement for in vivo dosimetry and secondary verification prior to the first administered fraction of total skin radiation

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.