antiikin Ateena muistetaan parhaiten siitä, että se synnytti historian ensimmäisen demokratian, jonka kehittymiseen kului monta vuotta ja useita johtajia. Yksi tuon ajan merkittävimmistä henkilöistä on epäilemättä Kleisthenes, joka tunnetaan myös ”ateenalaisen demokratian isänä.”

Varhainen elämä ja valtaannousu

Kleisthenes tuli aristokraattisesta Alkmaeonidisuvusta Ateenasta ja syntyi noin vuonna 570 eaa. Hänen isänsä oli Megakles, Ateenan politiikan hallitseva hahmo, ja hänen äitinsä oli Agariste, Korintista länteen sijainneen sisyonin kaupungin tyrannin Kleistheneen tytär. Kleisthenes tuli ensimmäisen kerran poliittiseen kuuluisuuteen, kun hänestä tehtiin Arkontti (ansioitunut hallintovirkamies) vuonna 525 eaa tyranni Hippiaan hallituskaudella. Pian tämän jälkeen hänen perheensä ei kuitenkaan jatkanut ateenalaisten viranomaisten suosiossa, minkä seurauksena Kleisthenes joutui maanpakoon. Maanpaossa ollessaan Kleisthenes vaati tukea Delfoin Pyhältä oraakkelilta saadakseen spartalaiset auttamaan häntä syrjäyttämään Hippiaan vallasta, kuten tapahtuikin.

Kleisthenes, kreikkalaisen demokratian isä

Kleisthenes, kreikkalaisen demokratian isä ( Ohiochannel)

tyrannian päättymisen jälkeen nousi kaksi ryhmää, jotka halusivat vallata Ateenan hallituksen uudelleen. Toista johti Isagoras, johon Aristoteles viittaa ”tyrannien ystävänä” ja toista johti Kleisthenes. Isagoras sai aluksi pienen voiton tulemalla valituksi arkontiksi vuonna 508. Hän kuitenkin sivuutti Solonin uudistukset ja asetti uuden (lähes) tyrannimaisen hallintojärjestelmän, jossa muutamalla valikoidulla aristokraattisella suvulla oli ehdoton valta. Tämän vuoksi Kleisthenes ansaitsi alempien yhteiskuntaluokkien tuen määräämään joukon uudistuksia. Kilpailijansa suosiosta säikähtänyt Isagoras pyysi Spartan kuninkaalta Kleomeneelta apua Kleistheneen häätämiseen kaupungista, mutta asiat eivät sujuneet hänen tavallaan.

the brutal Draconian laws of ancient Greece

  • Solon: the Father of Western Law
  • sekasorron aika: massamanipulaatio &propaganda – osa yksi
  • spartalaiset lähettivät pienen joukon piirittämään Ateenaa, ja Kleisthenes päätti poistua kaupungista väliaikaisesti. Ateenalaisten rohkea vastarinta esti spartalaiset, ja isagoras liittolaisineen vetäytyi. Pian tämän jälkeen Kleisthenes palasi Ateenaan, jossa ei ollut enää estettä hänen ehdottamilleen uudistuksille.

    Solonin rooli ateenalaisessa demokratiassa

    ennen Kleisthenestä oli Solon, eikä kenenkään tulisi koskaan unohtaa hänen valtavaa vaikutustaan ja panostaan ensimmäiseen demokratiaan, jonka maailma koskaan tunsi. Solon ateenalainen oli suuri filosofi ja yksi antiikin Kreikan seitsemästä viisaasta, joka muistetaan ennen kaikkea lainsäätäjänä, joka loi perustan Ateenalaiselle demokratialle uudistuksillaan ja pyrkimyksillään säätää lakeja poliittista, taloudellista ja moraalista rappiota vastaan. Hän syntyi vuonna 640 eaa Ateenassa ja tuli erittäin tunnettu ja erittäin arvostettu perhe, jonka sukujuuret ulottuvat viimeiseen kuningas Ateenan, Codrus. Tulisella kirjoituksellaan hän vaikutti, rohkaisi ja kiihotti ateenalaista yleisöä, joka kärsi Dracon ankarien lakien ja raa ’ an oikeusjärjestelmän alla, samalla kun hän huomautti, että kaupungin vastoinkäymiset ja alempien yhteiskuntaluokkien kamppailut olivat seurausta siitä, että kansa menetti vapautensa velkaantumisen ja epäreilun talousjärjestelmän takia.

    Solon, Ateenan viisas Lainantaja

    Solon, Ateenan viisas Lainantaja ( Public Domain)

    tästä tuli yksi tärkeimmistä syistä, miksi ateenalaiset valitsivat Solonin lainsäätäjäkseen ja antoivat hänelle ehdottoman vallan palauttaa menetetty rauha ja muuttaa kaupungin lakeja ja instituutioita vuonna 594 eaa. Solonin lainsäädäntö oli hyvin rohkeaa ja jyrkkää, mikä kuvastaa Ateenan suunnattoman suurta kriisiä, jonka parantamiseen häntä vaadittiin. Koska hän pyrki säilyttämään tasapainon sisällissotaan valmistautuvien yhteiskuntaluokkien välillä, hän loi perustan uudelle hallitusmuodolle, joka ei muokkaisi ainoastaan ateenalaista yhteiskuntaa, vaan jota pidettäisiin täydellisimpänä ja oikeamielisimpänä vielä tänäkin päivänä, lähes 2500 vuotta myöhemmin: demokratiana.

    Kleistheneen ensimmäinen demokratia

    niin Kleisthenes sai vapaasti määrätä uudistuksensa, minkä hän tekikin 600-luvun viimeisellä vuosikymmenellä. Nämä uudistukset merkitsivät klassisen ateenalaisen demokratian alkua, sillä ne järjestivät Attikan poliittiseen maisemaan, joka kestäisi seuraavat kaksi vuosisataa. Hänen uudistuksensa kohdistuivat aristokraattisten perheiden vallan murtamiseen, alueellisen lojaalisuuden korvaamiseen pan-Ateenalaisella solidaarisuudella ja toisen tyrannin nousun estämiseen. Hänen valtakaudellaan Attikan niemimaa koostui kolmesta erillisestä maantieteellisestä alueesta: rannikosta, maaseudusta ja itse Ateenan kaupunkia ympäröivästä kaupunkialueesta. Näin kansalaiset eri puolilta Attikaa työskentelivät yhdessä-vaikkakin erikseen ja heimojensa sisällä-hallitakseen kaupunkia tehokkaasti. Vanhoja yhdistyksiä, maakunnittain tai perheiden mukaan, rikottiin. Kansalaisuus ja kyky nauttia kansalaisten oikeuksista oli lähinaapureiden käsissä, mutta Ateenan hallinto oli koko ateenalaisen ”Demoksen” käsissä, joka oli järjestetty yli alue-ja klaanirajojen.

    • Ateenan Parthenon: eeppinen monumentti vai mittojen arvoitus?
    • irokeesien liiga: Kuuden kansakunnan muinainen ja voimakas liitto
    • pyrkimys saada takaisin Marathonin kaatuneet sotilaat

    muinaisen Ateenan kartta, jossa näkyy Akropolis keskellä, agora luoteessa ja kaupunginmuurit.

    antiikin Ateenan kartta, jossa näkyy Akropolis keskellä, Agora luoteessa ja kaupunginmuurit. (Public Domain)

    ostrakismi

    vasta Yhdistyneiden Ateenan demosten kanssa tyrannian vaara säilyi edelleen. Muutamat tyranni Pisistratoksen sukulaiset olivat säilyneet elossa ja olivat yhä vaikutusvaltaisia Ateenassa, kun taas Persian valtakunnan Uusi, vielä suurempi uhka levisi yhä laajemmin ympäri antiikin maailmaa. Kleisthenes, joka tiesi varsin hyvin tyrannian seuraukset, keksi tunnetuimman innovaationsa välttääkseen tällaiset mahdolliset tulevat uhat: ostrakismin. Ateenalaisten kansalliskokous äänesti joka vuosi siitä, kannattaako hyljeksintää pitää vai ei. Jos demokset äänestivät sellaisen järjestämisen puolesta, syrjäyttäminen tapahtui muutamaa kuukautta myöhemmin, toisessa yleiskokouksen kokouksessa. Sitten jokainen paikalla ollut Kansalainen raaputti nimen rikkinäiseen saviastiaan; näitä, muinaisen maailman romupaperia, kutsuttiin kreikaksi ostrakaksi, mikä antaa meille laitosta tarkoittavan sanan. Jos vähintään 6 000 kansalaista äänesti ostrakallaan, ruukunsirpaleissa olevat nimet lyötiin lukkoon, ja eniten ääniä saanut joutui poistumaan Ateenasta kymmeneksi vuodeksi. Hän ei menettänyt omaisuuttaan tai oikeuksiaan Ateenan kansalaisena, mutta joutui jättämään kaupungin ainakin vuosikymmeneksi.

    ostrakonien äänestäminen (ostrakismin puolesta, Antiikin Kreikka)

    ostrakonien äänestäminen (ostrakismin puolesta, Antiikin Kreikka) ( julkinen valta)

    hyljeksinnän kohteeksi joutuminen merkitsi todellisuudessa sitä, että miehellä oli suuri vaikutusvalta kaupungissa ja hän kykeni liiaksi suostuttelemaan kansalaisiaan osallistumaan Ateenan demokraattisiin hallintoprosesseihin. Luettelo hyljeksityistä Ateenalaisista muodostaa demokratian varhaishistorian” Kuka kukin ” – teoksen.

    Legacy ja ”demokratian Isä” – Status

    useimmat aikalaishistorioitsijat tunnustavat Kleistheneen ”ateenalaisen demokratian isäksi”, sillä hän onnistui uudistamaan perustuslakia ja lisäämään kansalaisten osallistumista politiikkaan. Lisäksi Kleisthenes perusti ajatuksen ”sortiosta”, joka on kansalaisten sattumanvarainen valinta valtion virkoihin. Tärkeämpää kuitenkin oli, että hän oli se, joka varmisti, etteivät mahdolliset tyranniat olisi kaupungille enää ongelma. Ja vaikka hänen uudistustensa välittömät vaikutukset näkyvät heti antiikin Ateenassa, hänen suurin saavutuksensa tulee aina olemaan se, että demokratia on sen jälkeen kehittynyt ja laajentunut useimpiin nykymaailman maihin, ja monet pitävät sitä edelleen (2500 vuotta myöhemmin) parhaana hallintojärjestelmänä.

    yläkuva: Kuva: Leo Von Klenze. Romanttinen idealisoi Ateenan Akropoliin jälleenrakennuksen. (Public Domain ), nykyinen Kleistheneen rintakuva (Ohiochannel)

    Theodoros

    Kleisthenes ateenalainen, saatavilla osoitteessa: https://www.britannica.com/biography/Cleisthenes-of-Athens

    Kleistheneen demokraattiset uudistukset, saatavissa: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0009%3Achapter%3D6%3Asection%3D30

    Ateenan demokratian kehitys, saatavissa:http://www.stoa.org/projects/demos/article_democracy_development?page=4

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.