vastareaktio mielenosoituksiin viittasi kolmen periaatteen, tiedonsaannin, päätöksentekoon osallistumisen ja oikeussuojan, rikkomiseen.

tiedonsaanti estettiin monin tavoin. Hyökkäyksen jälkeen hallitus ei vastannut mielekkäästi kansan esittämiin vaatimuksiin, vaan määräsi sakkoja protesteja esittäneille televisioasemille. Samalla varmistettiin, että nyt lakkautetun poliisiyksikön ylilyöntejä tutkimaan asetetun tutkintalautakunnan jäsenet vannoivat vaitiolovalan.

myös osallistuminen päätöksentekoon evättiin. Nigerian perustuslain tukemana, joka takaa oikeuden rauhanomaiseen kokoontumiseen ja yhdistymiseen, mielenosoittajat esittivät useita vaatimuksia hallitukselle. Ne vaihtelivat poliisin uudistamisesta hyvään hallintotapaan. Sen sijaan että hallitus olisi kuunnellut heidän vaatimuksiaan, se määräsi Nigerian armeijan kohtaamaan heidät. Ainakin 12 aseetonta mielenosoittajaa ammuttiin kuoliaaksi.

tilanne osoitti, että Nigerialaisilta evätään usein oikeus osallistua heitä koskevien päätösten tekemiseen.

Tämä on juuri niin kuin heiltä evätään pääsy oikeuteen. Esimerkiksi vuoden 2018 presidentillinen paneeli, joka käsitteli ryöstöjen vastaisen erikoisryhmän uudistamista, suositteli 37: n pahamaineisen poliisiyksikön jäsenen erottamista ja 24: n muun syyttämistä ammattivirheistä. Presidentti Muhammadu Buhari sai paneelin raportin kesäkuussa 2019, mutta syytetyille upseereille ei ole tapahtunut mitään. Näin on myös SARS-mielenosoitusten päättymisen jälkeen.

oikeudenkäynneistä aiheutuvien valtavien kustannusten, oikeusjuttujen käsittelyn viivästymisen ja riittävien ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen puuttumisen vuoksi nigerialaiset eivät usein voi tällaisissa tilanteissa saada oikeussuojakeinoja. Ilman oikeussuojakeinoja ei ole olemassa prosessuaalista väylää perusoikeuksien täytäntöönpanoon.

herätys

protestit ovat herätys kaikille nigerialaisille.

viimeaikainen kehitys pakottaa tarkastelemaan uudelleen Yhdysvaltain kansallisen Tiedusteluneuvoston vuonna 2005 teettämää raporttia, jossa käsiteltiin Saharan eteläpuolisen Afrikan todennäköisiä suuntauksia 15 vuoden ajalta.

raportissa todettiin, että jotkin Afrikan maat pysyisivät monipuoluevaaleista huolimatta ”demokraattisina pyrkijöinä” – toisin sanoen ne eivät saavuttaisi todellista demokratiaa.

raportti ennusti myös Nigerian suoranaista romahdusta.

odotetusti raportista tuli mediasensaatio. Se herätti vaihtelevia reaktioita ja herätti keskustelua esittämistään väitteistä.

Nigerian hallitus tuomitsi raportin kärkkäästi.

vuoden 2020 näköalapaikalta, kuinka tarkkoja ennustukset olivat?

mielestäni Nigeria ei ole epäonnistunut, romahtanut ja hajonnut kokonaisuus, vaikka se ei ole onnistunut tarjoamaan demokratiaa kansalaisilleen. Pikemminkin se on periaatteessa heikko valtio, joka ei ole onnistunut toimittamaan kansalaisilleen julkisia perushyödykkeitä.

sen puutteellisella hallintojärjestelmällä on ollut vakavia vaikutuksia sen sosiaaliseen ja poliittiseen kehitykseen, talouskasvuun, rauhaan ja yhtenäisyyteen.

ratkaisut

valtiot ovat olemassa toimittaakseen tiettyjä julkishyödykkeitä alueellaan oleville ihmisille. Näistä ratkaisevimpia ovat ihmisten turvallisuuden takaaminen sekä perusoikeuksien ja-vapauksien suojelu. Puutteellinen hallintojärjestelmä on este sosiaaliselle ja poliittiselle kehitykselle, talouskasvulle, rauhalle ja yhtenäisyydelle. Hallitusten ja niiden toimielinten on oltava avoimia, reagoivia ja tilivelvollisia kansalaisille.

myös nuorille on tarjottava mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon samalla tavalla kuin muillekin yhteiskunnan jäsenille. Kulttuurinen oletus siitä, että vanhimpia ei voi kyseenalaistaa tai oikaista, on poistettava.

koska Nigeria on lujasti päättänyt elää yhtenäisyydessä ja harmoniassa jakamattomana ja erottamattomana kansakuntana, nykytilanne tarjoaa Nigerialle mahdollisuuden palata askeleisiinsa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.